Selkää rökitin aamulla salilla. Aika hyvin piti mun "maltilliset painot, puhdas tekniikka"-strategiani. Vikassa liikkeessä piti vähän saada vemputtaa. Mutta enpä ollut ainoa, joka vemputti. Mikä siinä onkin, että miesten (ei nyt aina, mutta aika usein kuitenkin) on salilla tehtävä liikkeet mahdollisimman nopealla temmolla ja pahaa ääntä pitäen. Taas hyvä esimerkkitapaus:

Mies astelee selkälaitteelle (semmonen, jossa vedetään painoja alas, vähän niinkun ylätaljassa). Pistää siihen pari isoa limppua, renkuttaa hirveellä agrella 4 (joo, mä laskin oikein) pikkuista toistoa yläasennossa. Sitten kamala puhina ja tömistely ja hakemaan pari isoa limppua lisää. Ja taas ne 4 hinkutus-toistoa. Että piti sitten tokaan sarjaan vielä oikein painoja lisätä... No, jokainen tavallaan, mutta ihmettelen vaan, etteikö tossa paikat hajoa.

Salittelu riittänee tämän päivän urheiluksi. Okei, eipä sitä kannata kai omassa päivikseen valehdella, juoksin mä vielä puoli tuntia lisäksi. Mutkun oli niin mukavan aurinkoinen syyssää... Sain torilta vielä mantsuja iltaherkuksi. Päiväruoka on taas ikäänkuin unohtunut, mutta väännän kesäkurpasta soppaa hetkun pääsen kotiin.