Keskimäärin viihdyn ihan ok avokonttorissa. Tässä on enemmän yksityisyyttä, kun esim. kahden hengen huoneessa ja sitäpaitsi suuri osa työajastani menee kuitenkin erinäisissä palavereissa, mutta tänään on ollut harvinaisen rauhaton päivä. Eli rakkaat avokonttoriystäväni, minä en halua
- kuulla pikku-Petterisi valmistautuu aamulla kouluunlähtöön ("muistathan sammuttaa valot, tuulipuku on valmiina eteisessä, ei et saa ottaa kaapista suklaata, soita minulle uudestaan kun olet ulkona...")
- kuulla kuinka remonttisi etenee ("on se nyt kumma ettei sitäkään saada tehtyä, minähän olen soittanut teille tästä monta kertaa...")
- kuulla millainen perheesi ohjelma tänään illalla ("Tiinallahan on ne luistelu-harkat puoli viisi, eikun oliko se sittenkin voimistelua ja puoli kuusi, minä lähden töistä kolmelta ja ehdin hakea Tuomaksen kotiin...")
- kuulla kuinka soitat kotiin syyslomaa viettävälle teinillesi varmistaaksesi, että tämä löytää jääkaappiin jättämäsi ruoka-annoksen
- kuulla kuinka sinä vedät koko kolmetuntisen palaverin läpi omalta paikaltasi, vaikka meillä on näitä huoneita, joita kutsutaan neuvotteluhuoneiksi
